Massakkut timersornissannut piffissaqanngikkuit, siunissami napparsimanissaq piffissaqarfigisariaqassavat.

›››  Edward Stanley

Aakkut qaffattoorneq 

Aap naqitsinera

Uummatip aak timimut ingerlatittarpaa.

 

Aap naqitsinera imatut paasisassaavoq aak timimut ingerlatinniarlugu nukik uummatip atugaa aallu aqqutaani taqqani nukik qanoq annertutiginersoq.

 

Aap naqitsinera marlunnik kisitsiseqartinneqarpoq, soorlu ass. 120/80, oqaluinnarnermi " 120 over 80"- mik taaneqartartoq.

Aap naqitsinera millimeter kviksølvinik (tassa kiassiutip imaa) uuttortarneqartarpoq (naalisarneqartartoq mmHg).

 

Kisitsit siulleq tassa taqarsuarmi naqitsinerusarpoq (systotiske blodtryk), taanna taqqani pisarpoq uummatip eqittartarnera pigaangat (tillerneq) tillernerullu aak timimut ingerlateqqittarpaa. Kisitsisip aappaa tassaavoq taqarsuup iigaani naqitsinermut (diastoliske) atorneqartartoq. Taannaavoq tassa taqqaniittoq uummatip eqqissiallannerani pisartoq tillernerit marluk akornanniittoq uummat aammik

immerneqaraangat.

 

Nalinginnaavoq sulinerup nalaani tillernerit qaffattarnerat, tarnikkut eqqissisimajunnaarnermi nillimilluunniit eqqorneqarnermi, appartarporlu eqqissisimaaleraanni sininnermilu. Utoqqaliartornermi aap naqitsinera qaffakkajuttarpoq.

 

Aap naqitsinerata qaffattarnera

Aap naqitsineranik qaffasinneraasarpugut eqqissisimaarnermi aap naqitsinera 140/90-imiikkaangat taannaluunniit qaangerlugu.

 

Aap naqitsinerata qaffasittarnerinut pissutaasartut

Pissutaasoq ilisimaneqarajuttuunngilaq - kingornuttagaasinnaavoq. Aap naqitsinerata qaffattooqqanera uummatip taqarsuatigut nappaateqartuni, sukkortuni, kolesteroleqarpallaartuni, pualavallaarnikkut, tarajoqarpallaartunik nerisaqartartuni imaluunniit ulluinnarni imigassartorpallaartuni takuneqartarpoq. Ataasiakkaani allani aap naqitsinerata qaffasippallaarnera nappaatinik allarluinnarnik pissuteqartarpoq.

 

Aap naqitsineranik qaffasippallaartumik peqarnerup takussutissartai

Napparsimasut amerlanerpaat takussutissaasunik peqarneq ajorput. Aakkut naqitsineqarpallaarnerit ilaanni napparsimasut ilaat niaqorlulersinnaasarput, uissanngunernik misigisinnaallutik, qinngakkut aassinnaasarlutik imaluunniit suliaqarnermi issanngusinnaasarlutik. Takussutissaasartulli taakku aakkut naqitsinerup qaffasippallaarneranit allaanerusumik pissuteqarsinnapput.

 

Aap naqitsinerata qaffasippallaarnerata malitsigisinnaasai

Aap naqitsinerata qaffasippallaarnera uummatikkut unittoornernut qaratsakkulluunniit aanaartoorsinnaanissamut pissutaasinnaasut ilagaat. Aap naqitsinera qaffasippallaaraangat ukioqqortugaannilu ajutooratarsinnaaneq annerusarpoq. Ajutoorsinnaaneq  annerulertarpoq, pujortartartuugaanni, sukkortuugaanni imaluunniit aammi kolesteroleqarpallaartuugaanni (orsoqarpallaaraanni).

 

Aakkut naqitsinerup angivallaarneranik suussusiliineq

Suussusersineq pisarpoq aap naqitsinerata arlaleriarlugu uuttortarneqarneratigut. Ajornartinnagu angerlarsimaffinni uuttortaaneq pisarpoq, tassani aap naqitsineranik uuttugaq eqqornerusoq pissarsiarineqartarmat. Nakorsiarnermi aap naqitsinera uuttorneqartoq qaffasippallaarsinnaasarpoq angerlarsimaffinnili nalinginnaanerusarluni. Nalinginnaasumik aap akuanik misiligutissanik  tigusisoqartarpoq, uummatip sulineranut uuttortaasoqartarpoq (ekg), quup akuanik misissuisoqartarluni aamma naappaatip suunera

paasiniarlugu isit misissuiffigineqartarput.

 

Illit nammineq qanoq iliorsinnaavit?

  • Pujortarunnaarsinnaavutit (pujortartartuuguit)
  • Timinnik aalatitsiuarneq aallutissavat.
  • Taratsit annikitsuinnarmik atortassavatit.
  • Imigassartorpallaarnaveersaartassaatit.
  • Pualasuujuguit sanigorsartariaqarputit.
  • Nakorsaat ilinnut tunniunneqartoq/innersuunneqartoq ullut tamaasa pisassavat misissortikkiartukulagillu.

 

Nakorsaatinik nakorsartinneq

Nakorsaatit atorlugit aap naqitsineranik katsorsartinneq qaratsakkut uummatikkullu ajutooriataarnissamut illersuutaalluarput.

Matumunnga atorneqarsinnaasut iluaqutissat amerlasuut pigineqarput pisariaqarsinnaavorlu ataatsikkut arlariinnik atuisarnissaq. Anguniagaagajuppoq aakkut naqitsineqarnissaq 140/90 mmHg ataallugu. Sukkortuunermili tartuluttuunermilu 130/80 mmHg.

 

 Najoqqutaq: Inuunermi pissutsinut najoqqutassaq