Massakkut timersornissannut piffissaqanngikkuit, siunissami napparsimanissaq piffissaqarfigisariaqassavat.

›››  Edward Stanley

Type 2 - Diabetes sukkorneq 

Type 2 - diabetes tassaavoq aap sukkumik akua (glukose) qaffasippallaalersimasoq. Ajorpoq aap sukkumik akua piffissami sivisuallaami annertuallaalersimappat, taamaattoqarneratigut taqqat sianiutillu ajoquserneqarsinnaammata. Type 2 diabetes pissuteqarpoq qinerseq insuliinimik pilersitsisartoq (Aqajaqqup sanilequtaa - bugspytkirtelip) sananeqaatinik timimik qisuariartitsisartunik

hormoni insuliinimik taaneqartartunik naammattunik pilersitsisannginneranik, aamma insulinimik malussajassutsip annikillisimaneranik (timi insuliinimik annertuumik pisariaqartittisarpoq).

Nappaat kingornuttagaasinnaasarpoq inooriaatsimillu pissuteqarsinnaasarluni.

 

Nappaammik pisumik nappaatigineqalersinnaasartut

Sukkornerup type 2-p uummatikkut, taqarsuakkut- sianiutitigullu nappaateqalersinnaaneq allisittarpaa. Maani oqaluuseraavut taqarsuaq uummammut qaratsamullu ingerlasoq kiisalu taqaaqqat tartumiittut isiniittullu. Sianiutitigut eqqorneqarnerit timimi sumiiffinni arlaqartuni

misigisaqarsinnaassuseqarnerup sanngiillisinneqarneranik takussutissaqartarpoq. Nappaatit taakku taaneqartarput nappaatit malittaasut imaluunniit type 2 sukkornermik nappaammut ajoqutit/ kingunipiluusartut.

 

Inooriaatsip allanngortinneratigut aamma/imaluunniit nakorsaatitortarnikkut nappaatinik sukkornikkut pilersinneqartartunik

atugaqalersinnaanissamik periarfissat erseqqissumik millisinneqartarput.

 

Qanoq iliorsinnaavit?

  • Type 2-mik sukkorneq amerlanertigut pissuteqartarpoq kingornussamik pigisaqarnermik pualavallaarnerlu ataqatigiisillugit. Pualavallaarneq amerlasuutigut pissuteqartarpoq timimik aalatitsivallaartannginnermik nerivallaartarnermik imerpallaartarnermillu.
  • Naappaateqarnermik pissuteqartumik nappaatinik allanik peqalersinnaaneq killilerneqarsinnaavoq inooriaatsimik allanngortitsinikkut soorlu pujortartarunnaarnikkut, timinnillu aalatitsilluartunngornikkut, peqqinnarnerusunik nerisalernikkut- imeriaaseqalernikkullu, kiisalu nakorsaatinik pitsaaliuisinnaasunik iisaqartarnikkut ataavartumillu misissortikkiartortarnikkut.
  • Type 2-mik sukkortuugaanni pingaaruteqarpoq nappaat pillugu ilisimasaqalernissaq, ilisimasaqarneq nappaat atoraluarlugu pitsaanerpaamik atugarisinnaanera pisinnaaniassammat. Itinerusumik atuarit "patientvejledning, type 2 - diabetes" ("napparsimasunut ilitsersuut, type 2 - Diabetes"), taanna Peqqinnissaqarfimmi pissarsiarineqarsinnaavoq.
  • Ukiumoortumik influenzamut kapitittarnissaq innersuussutigineqarpoq.

 

Pujortarneq

Peqqinnermut tupatorunnaarneq pissutaasut pingaarnersaannut ilaavoq aamma nappaateqarnerup malitsigisaanik pisartunik nappaateqalersinnaanerup millisinneqarnissaanut.

 

Timimik aalatitsisarneq

Timimik aalatitsisarneq ajunngitsuinnarmik oqaluuserineqarsinnaavoq; ilaatigut aakkut sukkoqarpallaarneq millisinneqarsinnaavoq,

oqimaassuseq aalakkaasuutinneqarsinnaavoq imaluunniit oqilisinnaanerup periarfissaa annerulersinnaavoq aamma nappaatit nalaanneqariataarsinnaasut pinaveersaartinneqarsinnaaput.

 

Peqqinnissaqarfik

  • Siunnersuisinnaavoq inooriaatsinnillu allanngortitsiniarninni tapersersorsinnaavaatit
  • Aap naqitsinera qaffasippallaarpat katsorsarsinnaavaa, aakkut orsoqarpallaarnerit (kolesterol) aamma aakkut sukkoqarnerit katsorsarsinnaavaa.
  • Nappaateqarnerup malitsigisaanik nappaatit nutaat isiniittut, tartuni, isikkani il.il. taamaattoqarneranik misissuiffiginiarlutit neqerooruteqarsinnaapput.

 

Nakorsaatit atorlugit nakorsaaneq makkuninnga:

 

Aakkut sukkoqarpallaarneq

App sukkoqarpallaarnera katsorsarneqartarpoq nappaatimut malittaasartut pinaveersaartinniarlugit imal. Kinguartinniarlugit aammalu nappammut ilisarnaatit, soorlu qasoqqaneq imerusunnerlu millisinniarlugit.

 

Katsorsaanermi anguniakkat inummiit inummut assigiinneq ajorput - nalinginnaasumik aap sukkua, "oqajamaaq" (HbA1c) 7,0 % ataaniitinniarneqartarpoq. Iisartakkat kapuullu (insulin), immikkut imal. akuleriisillugit nakorsaatigineqarsinnaaput.

 

Aap naqitsinera qaffasippallaaraangat

Aakkut naqitsinerit nakorsaatit atorlugit katsorsaanerit siunertaraat aakkut naqitsinerit millisinneqarnissaat, pissutigalugu aakkut naqitsineqarpallaarneq ajoqutaasinnaasut ilagimmassuk.

 

Aammi orsoq (kolesterol) angivallaaq

Kolesterolit millisinneqarsinnaanerannut nakorsaatinik katsorsaaneq uummammi qaratsakkullu anaartoorsinnaanernik

pinaveersaartinniartarpaa.

 

Nappaatip killiffianik nakkutiginninneq

Sukkornermik nappaat pisariaqarpoq ukiumut 3-4-riarlugu misissorneqartarnissaa nakkutilliineq siunertaralugu aap naqitsinerata uuttorneqarnissaa, oqimassutsip, naakut/ qitikkut uutortinneq aakkullu sukkoqarneq (HbA1c). Taassuma qaavatigut ukiumoortumik isikkat, qooq misissortinneqartarnissaat, kiisalu ukiut marlukkaarlugit sisamakkaarlugillu isit misissorneqartarnissaat.

 

Najoqqutaq: Inuunermi pissutsinut najoqqutassaq